maanantai 21. syyskuuta 2015

Syyskausi 2015



Mun syyskauteni tunneilla starttasi syyskuun ekalla viikolla, niinkuin varmaan joillain muillakin talleilla. Tässä postauksessa ajattelin kertoa teille tulevasta syyskaudestani, mitä silloin ehkä saattaa tulla tapahtumaan, tavoitteista ja selvistä muutoksista viime kausiin nähden.

Kesän aikana on siis tapahtunut joitakin muutoksia, mitkä olen vasta nyt parin tunnin jälkeen päässyt sisäistämään. Hevosrintamalla yksi, korjaan kaksi, isoa muustosta on ne, että Viivi on saikulla ja rakasta huippuihanaa suomenhevosta nimeltä Tuisku (r.i.p Pyrypolun Tuisku), ei enää ole. Ei niistä sen enempää, mutta nämä ovat oikeastaan kaksi aika isoa asiaa, jotka vaikuttavat aika paljon siihen, kenellä esim. hyppään. Kuten varmaan monikin blogia vähän kauemmin lukenut tietää, hyppäsin viime syys- ja kevätkauden melkein kokonaan pelkästään Viivillä. Kieltämättä ratsastin myös suurimman osan tunneista kyseisellä ihanalla jättiläisellä, josta lopulta opin jopa pitämään. Aika paljonkin. Ja voitte uskoa, että oli aika kova kolaus kuulla, ettei Viivi on poissa pelistä aika kauan. Suorastaan musertavaa.

Koska olen ratsastanut aika paljon Viivillä, mulla on tuntikuvia melkein pelkästään Viivistä.

Kelläs minä sitten hyppään? Tällä viikolla meillä on estetunti, eikä mulla ole harmaintakaan aavistusta kenen selkään mut istutetaan tälläkertaa. Tosiaan, viime keväänä saatoin saada jopa kiinni punaisesta langasta, ja tajuta, miten Viivillä hypätään ja miten sitä ratsastetaan esteillä (en kyllä kovin kehuttavasti oman ratsastukseni puolesta, mutta ymmärsinhän näin periaatteessa). Joten, kelläs minä nyt hyppään kun en Viivillä? Romeolla? Ei kiitos, ihan suosiolla. Saattaisin selvitä yhden ristikkotunnin, mutta se olisi sitten siinä. Tuisku? Tuiskuahan ei enää siis ole. Tällä hevosella todennäköisesti olisin kaikkein mieluiten halunnut hypätä, sillä Tuisku on aivan huippu kiva esteillä, jos siis tilanne olisi toinen. Esteri? Ehkä. Esterillä hyppäsin jonkun tunnin joskus ja se meni kieltämättä hyvin. Poitsu? Sanoisin ei kiitos, tai jättäisin hyppäämättä koko tunnin ja harjoittelisin hevosen eteenpäin ratsastamista. Rasse? Toinen ehkä ja täysin mahdollinen. En ole tosiaankaan varma, osaisinko hypätä Rassella, mutta kai sitä voisi opetella. Tekisi varmaan mullekkin hyvää harjoitella jollakulla, joka liikkuu hieman oma-aloitteisemmin eteenpäin.


Mutta entäs sitten Hapsu? Viime viikon tunnin ratsastin ensimmäistä kertaa ikinä Hapsulla, jolla olen oikeastaan halunnut ratsastaa jo jonkin aikaa. Tamma oli oikein mukava, vaikkakin kovin energinen. Hieman oli hidastusvaikeuksia, mutta nämä ovatkin tulleet jo tutuiksi Pontson kanssa. Tunnilla saatiin viimeisessä tehtävässä jo ihan hyvännäköistä menoa, kun sain Hapsun kunnolla kuuntelemaan ja hidastamaan jopa niin, että pystyin istumaan harjoitusravissa peppu kunnolla satulassa. Pitämällä hevosen huomion itsessä meille ei tullut tilanteita: pohje, Hapsu: eteenpäin! *kiihdytystä*, minä: ei, kun nyt väistätetään sisäpohjetta, eikä lisätä vauhtia. Tunnin jälkeen mulle jäi sellanen tunne, että EHKÄ saattaisin hypätä Hapsulla. Toisaalta se on hyvin epätodennäköistä, mutta miksipä ei. Uskon, että Hapsusta te tulette jatkossakin kuulemaan lisää.


Esteratsu -ongelma ratkeaa torstaina, joten olisi varmaan aika kertoa teille tavoitteista. Nro 1. Opettele ratsastamaan täsmällisesti pisteisiin ja suorittamaan tehtävät annetuissa pisteissä. Tälläisen tavoitteen saimme oikeastaan heti ensimmäisellä tunnilla opettajaltamme. Tämä on oikeastaan se juttu, mikä mun täytyisi saada paineettua kaaliini, koska en ole todellakaan täsmällinen ja tarkka tehtävien pisteissä, ellei siitä erikseen huomauteta tai en erikseen muista olla tarkkana. Nro 2. Parempi esteistunta esteillä. Häpeän omaa istuntaani esteillä, ylävartaloani ja istuntaani laukassa ennen estettä ja sen jälkeen. Ratsastukseni muuttuu myös heti kun eteen tulee esteitä, joten tästä ongelmasta pitäisi ehdottomasti päästä eroon. Nro 3. Rennot kädet, rento mieli, rento ratsastaja. Yksinkertaistettuna rentoutuminen hevosen selässä. Jännityn todella helposti ja olen jäykkä kuin jääpuikko. Helpottaisi huomattavasti ratsastamista, jos osaisin rentoutua niin, että kädet tai oma istunta ei olisi jäykkänä.

Enempää tavoitteita en tähän hätään aijo kehitellä, sillä noissakin on jo aivan riittävästi työtä. Uskon, että yritän tuntipostauksia kirjoitella aina silloin tällöin kun kerkiän, vaikka musta tuntuu, ettei oikein kukaan jaksa niitä lukea. Yritän siis saada mahdollisimman usein jotain materiaalia, yrittää kirjoittaa kiinnostavasti ja tehdä jokaisesta tuntipostauksesta aavistuksen erilaisia. Ja vaikka materiaaliakaan en paljoa saisi, yritän olla luova. Uskon, että jaksatte viime vuotisiin tapoihin katsella jonkin verran vanhojakin kuvia :)
Luultavasti Simo ennen meidän viimeistä ratsastustuntia. Poni päätti piehtaroida tallipihassa.

Koska niinkuin tässä postauksessa on tullut hyvinkin selvästi, Viivillä en tule ratsastamaan tunneilla, enkä myöskään siis kisailemaan. Ajatuspohjaisena suunnitelmana on ollut, että ainakin yhdet KuRan tai Cruisen omat kisat olisi kiva käydä kokeilemassa (estepuolella yrittämässä sitä puhdasta rataa...). Se, että menenkö koulu- vai estekisoihin riippuu täysin hevosista, joilla pääsen tunneilla ratsastamaan. Mulla oli keväällä sellainen idea, että josko olisin 60cm voinut hypätä estekisoissa, mutta se suunnitelma jää varmasti pois tältä loppuvuodelta (tietenkin jos nyt hyppään jollain todella kivalla hevosella, jonka kanssa selviän edes yksistä 50cm radoista hyvällä mielellä, se voisi jopa olla mahdollista ensi vuoden puolella).


Paljon tekstiä mun postauksekseni, mutta toivottavasti joku edes jaksoi lukea :). Lyhyesti tiivistettynä syyskaudesta tulee varmasti mielenkiintoinen ja hyvinkin erilainen kuin viime syys- ja kevätkausista, niin hevosrintamalla kuin muutenkin.

~ Amppa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti